Operaatio on siis takanapäin. Mentiin lääkärille yhdeksitoista ja pian se jälkeen Seraan tuikattiin nukutuspiikki. Hetki tallustelua ulkona ja sitten Sera olikin jo valmis operaatioon. Ensin Seralta ajeltiin karvat masusta ja selästä (samalla selästä leikattiin häiritsevä, mutta vaaraton syylä pois). Silittelin Seraa hetken vielä, ennen kuin se nukahti. Sen jälkeen vaihdoin muutaman sanan lääkärin kanssa ja poistuin odotusaulaan.

Sera siis ensin kuvattiin ja sen jälkeen leikattiin. Aiemman rankemman silmätulehduksen takia pyysin lääkäriä tarkistamaan tytön silmät, jotka todettiin terveiksi. Ainut epätoivottu juttu oli nielutulehdus! Se tuli kyllä täytenä yllätyksenä, kun juurikaan mitään oireita moiseen en ole huomannut. Lääkäri sanoikin, että yleensä turvonneet ja tulehtuneet nielurisat eivät oireilekaan koirilla.

Selkään laitettiin sulava tikki, ja masuun tavalliset. Parin viikon päästä pitää mennä poistattamaan ne ja samaan syssyyn tsekataan nielu. Lääkäri varoitteli jo valmiiksi, että jos lääkekuuri ei tepsi, nielurisat kannattaa leikata. Samanlainen ongelma nielurisat taitaa olla ihmisilläkin... Toivotaan, että droppi puree!

Seralle määrättiin nestemäistä kipulääkettä ja antibioottikuuri, joka samalla tepsii nieluun. Ja saihan se tietty kipulääkettä piikkinä ennen lähtöä.

Eläinlääkärin arvio Seran lonkista oli B, mutta sanoi niiden mahdollisesti olevan jopa A. Kyynäristä hän ei sanonut mitään, enkä edes siinä rytäkässä niistä edes tajunnu kysyä. Luulisi niiden olevan puhtaat, kun ei mitään niistä sanottu. Nyt siis vaan odotellaan virallisia tuloksia! :)

Yritettiin vähän matkaa kävelyttää Seraa autolle, mutta huonoin tuloksin. Jalat eivät tahtoneet kantaa, joten siirsin auton ja siitä Sera hyppäsikin reippaasti autoon. Sitten reilu puolisen tuntia ajelua kotia kohti, jonka ajan Sera nukkui syvässä unessa. Matka autolta kotiovelle kesti, mutta kuitenkin Serppu jaksoi omin jaloin kulkea. Hitaasti mutta varmasti. Ja sitten rösähti eteiseen nukkumaan.

Koko operaatio tuli maksamaan 310 euroa. Olin varautunut reilusti kovempaan hintaan ajatellen, että se sisälsi virallisen kuvauksen, leikkauksen, rokotuksen, silmien ja nielun tarkistuksen, syylän poiston ja lääkkeet.

Kauluria en ole tytölle laittanut vielä, ei ole ollut tarvetta. Yöksi laitoin vanhan paidan Seralle päälle joka peittää kätevästi sekä selän, että vatsan.

Illalla käytiin pari kertaa pikaisesti ulkona tekemässä tarpeita. Yö oli sitten vaikeampi. Aamuyöllä heräsin Seran levottomuuteen, se laahusti edestakaisin eikä suostunut käymään nukkumaan. Lisäksi se oli jollain ihmeen keinolla saanut riisuttua paidan pois päältään! Mentiin sitten ulos ja se teki tarpeensa, ja lisäksi oksensi. Tultiin sisään, koira oli edelleen levoton ja seisoi eteisen oven edessä. Mentiin takaisin ulos ja annoin Seran olla vapaana. Käveltiin hetki ja Sera oksensi taas. Se oli juonut niin paljon tyhjään mahaan, että sitten puklautteli niitä pihalle. Se ei siis ollut varsinaista oksentamista vaan enemmänkin juuri sitä "puklauttelua". Oltiin hetki vielä ulkona ja sitten takaisin sisälle. Sitten käytiin molemmat tyytyväisinä nukkumaan.

Nyt Sera nukkuu edelleen, mutta on reilusti pirteämpi. Vaikuttaa toipuvan kyllä nopeasti. Totesin tuossa eilen, että Seran korvien asennosta huomaa, millainen olo sillä on. Korvat menivät koko eilisen päivän ja illan pitkin päätä (pystykorvaisten ja erityisesti sakujen omistajat tietävät ainakin mitä tarkoitan). Nyt ne ovat taas palanneet normaaliksi, eli ovat enemmän tai vähemmän pystyssä :)

Nyt lähdetään käymään ulkona ja tänään saa jo syödä ruokaakin. Hiljaa hyvä tulee!