Niin ne lumet sitten taas lähti ja jäljellä on loskaa, vettä, jäätä ja vielä vähän vettä. Ja vielä vähän loskaa. No saatiinhan me edes hetken aikaa nautiskella. Viime viikolla metsäiltiin ja monttuiltiin Tuulian kanssa parit kerrat. Onnistuttiin jopa eksymäänkin ja reissusta tuli odotettua pidempi. Tottisjuttuja ollaan otettu silloin tällöin pienissä erissä.

Seran juoksujen pitäisi nyt olla kutakuinkin ohi ja kavereitakin saa taas nähdä. Tyttö on nyt juoksujen aikaan haissut normaalia voimakkaammin koiralta. Onkohan kellään kokemuksia, aiheuttavatko juoksut tälläisiä hajumuutoksia vai raahataanko koira suihkun alle?

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Ollaan alettu huomaamaan Serassa jonkinlaisia muutoksen merkkejä. Muutoksia aikuistumisen suhteen. Tietyissä tilanteissa Sera on selvästi lopettanut ylimääräisen meuhkaamisen, vaikka kyllä sitäkin vielä tarvittaessa löytyy yllin kyllin. On ollut upeaa huomata edes pieniä rauhoittumisen/aikuistumisen merkkejä koirassa, kun jossain vaiheessa tuntui jo ihan toivottomalta paukapäältä! Ohituksissakin on tätä ”viisastumista” havaittu. Ne ovat alkaneet sujumaan koko ajan paremmin, vaikkakin tietty välillä menee taas ihan metsään. Mutta enemmän on nykyään onnistuneita ohituksia kuin epäonnistuneita! Kyttäily ja mölyäminen on vähentynyt ja Sera on vihdoin hiffannut, että omistajan suunnalta saattaa tulla kivempia juttuja!

 

Ohituksissa patukka on ollut pitkän aikaa tehokkain väline ja se onkin aina lenkillä mukana. Viime viikolla ostin uuden, kun vanha hajosi. Paitsi että Sera tuntui innostuvan patukasta vielä enemmän, kun se oli riekaleina. Minulle vain oli hiukan hankala käyttää patukkaa josta pursusi sisukset ulos.

 

En tiedä kannattiko tuota edes kirjoittaa, koska varmasti kaikki menee ihan puihin nyt kun olen asioiden sujuvuutta ylistänyt!