Ihanaa kun on syksy. Melkein joka ilta on pakko sytyttää kynttilöitä ja tuikkuja ympäri kämppää. Seraa vaan pitää aina vahtia, se kun menee aina niitä pällistelemään ja nuuskimaan, vielä kun tuikut on tuoksuvia versioita. 

 

Kuluva viikko on ollut mukava. Ilmat ovat suosineet, ei suurempia sateita. Sera on käyttäytynyt nätisti, kehitystä taasen havaittu. Tuota ei kyllä saisi kirjoittaa tai sanoa ääneen, sillä varmasti jo tänään minut palautetaan tästä mukavasta mielikuvasta ryminällä alas! Hope not.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Ollaan monttuiltu yksin sekä Sampon ja Niinan kanssa. Plus tietty peruslenkit, joihin ollaan saatu Tuuliakin välillä seuraksi. Eilen tehtiin lyhyt vetotreeni, joka sujui taas oikein hienosti. Ilma oli turhan lämmin, itsellä sekä koirilla oli aika kuuma. Viikonloppuna taas uudestaan.

 

Tänään olisi tarkoitus imuroida se tuhat kiloa hiekkaa ja karvaa autosta. Homma, jota ollaan siirretty aina vain eteenpäin. Raivossstuttava projekti.

 

Sera on taas alkanut syömään rustoluita. Ne kun ei ole kelvanneet vähään aikaan, mutta nyt maistuu taas. Possunkorvia ei syödä, ihan hukkaan meni nekin. En tajua tota koiraa. Possunkorvat, kalkkunankaulat, rustoluut ym. ovat mitä suurinta herkkua monelle koiralle. Ne ahmitaan hetkessä, mutta meidän neiti nuuhkaisee ja nyrpistää nokkaansa "Hyi, meinaatko että MUN pitäs syödä TOLLASTA?" Monista vastaavista saa hyvää virikettä koiralle yksinoloon, mutta arvon neiti ei tuollaisia hyväksy. Otan mielelläni vastaan muita herkku/virikevinkkejä!

 

Viikonloppuna kummityttöni Nea tulee viettämään syyslomaa Haminaan. Ihanaa nähdä sitäkin pitkästä aikaa. Saa nähdä miten Sera ottaa tytön vastaan, muistaako kesäistä leikkikaveriaan enää. 

 

Nyt poistun kahville, mukavaa loppuviikkoa!