Ollaan nyt poikettu melko säännöllisesti lenkillä tottistelemaan. Tiistaina huomasin ensimmäistä kertaa Seran puhkuvan suunnatonta intoa liikkeissä. Palkkana oli keppi. Normaalisti Sera lähtee huitelemaan kepin kanssa suoriuduttuaan käskystä. Tällä kertaa palkkauksen jälkeen Sera toi käskemättä aina yhä uudestaan kepin minulle ja jäi eteeni innosta puhkuen odottamaan uutta käskyä. Oli hienoa huomata Seran "heränneen lajiin" ja sai siitä itsekin intoa jatkoon! <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Ohitukset sujuu edelleen vaihtelevasti. Edistystä hidastaa reilusti se, että välillä saattaa mennä koko viikko parilla harjoituskerralla. Niin paljon tuurista kiinni. Tarvittaisiin paljon harjoitusta jokaiselle lenkille, mutta se on vähän hankalaa mahdollistaa. Viime viikkoisella lenkillä huomasin heti suurta edistystä, jolloin tuli kymmenkunta ohitettavaa vastaan. Mitä enemmän ja tiheämmin sen parempi. Voitaisiinko sopia, että koko kylän koirakot ulkoilisivat samaan aikaan?

 

Pihoilla haukkuvat koirat ohitetaan yleensä noteeraamatta. Näitä ollaan saatu harjoitella usein, niitä kun on muutamia meidän lähistöllä. Hyvä vaan, kun on!  Vastaantulevat puhisevat/haukkuvat tapaukset ovat taasen tosi haasteellisia tapauksia. Joskin Sera kyllä lopettaa kiellosta kommunikoinnin toiselle, mutta aina pitää vähän toiselle vastailla.

 

No joka tapauksessa toivoa on, koska kehitystä parempaan tuntuu tapahtuvan koko ajan. Kärsivällisyyttähän tämä vaatii hurjasti, mutta hiljaa hyvä tulee.