Jälleen kerran viikonloppu edessä. Tänään mulla on viiminen työpäivä ja maanantaista lähtien olen taas virallisesti opiskelija! Ihan mukavaa vaihtelua, reilu pari vuotta on putkeen töitä paiskittu. Sain työporukalta IHANAN läksiäislahjan, mistä lie kuulleet vinkkinsä. Sain kaksi kirkasta Aalto-maljakkoa, ison ja sellaisen pienemmän.  Rakastan Aalto-mallistoa, niitä ei vaan joka viikko viitsi ostella, kun niillä tuota hintaa on jonkun verran. Olen melkein fanaatikko niiden suhteen. Niitä löytyy muutamia kotoa, mutta niitä ei ikinä voi olla liikaa!   Taakse jää ihana työporukka, jonka kanssa on vietetty mukavia hetkiä. Ties vaikka jonain päivänä teen paluun takaisin, aika näyttää. Kyllä olen täällä hienosti viihtynyt. Mutta nyt uudet kuviot odottaa!

Toinen hieno juttu tässä muutoksessa on se, että Sera ei joudu olemaan yksin niin paljoa. Koska opiskelen iltaisin, päivät voin touhuta koiruuden kanssa. Ja Tero on kuitenkin illat kotona useimmiten, lukuunottamatta iltavuoroviikkoja. Aina tekee pahaa jättää Sera työpäiväksi yksin, muttei oikein ole vaihtoehtoja. Nyt on! Muutenkin viimeisen kuukauden ajan touhuamiset on olleet aika vähällä, kun päivät menee töissä ja illat koulussa. Nyt jää reilusti aikaa kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaan.

Lauantaina tiedossa olisi Autosalpa Oy:n 50-vuotis juhlat Porvoossa ja Sera pääseekin taas hoitoon mummilaan. Tänään tehdään varmaankin monttureissu heti töiden jälkeen. Sunnuntaista ei voi sanoa mitään varmaa, riippuu paljon olotilasta. Toivotaan parasta!

Eilisen touhuamiset koostui peruslenkeistä, illaksi saimme Tuuliankin mukaan ja tunnin lenkki hujahti hetkessä siinä jutellessa. 

Kuulin myös tälläisestä tapahtumasta eiliseltä illalta:

Sera istui kaikessa rauhassa keskellä olohuonetta maton päällä. Yhtäkkiä tytöltä pääsi äänekäs pieru. Silmät pyöristyi ja Sera kääntyi hämmentyneenä katsomaan äänen suuntaan "mikä toi oli??". Sitten rupesi varovaisesti haistelemaan ilmaa. Vaikutti siltä, ettei kovin montaa äänekästä tuhnua ole tytön pyllystä putkahtanut, kun noin kovasti kummastutti. Harmi kun en ollut todistamassa tätä tapahtumaa, sain kyllä hyvät naurut jo pelkästään tapahtumien suullisesta kuvauksesta!

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa...

...meidän Pieru-Petteri.