Voisin päivitellä hiukan tietoja meidän tottisjutuista. Patukan hohto alkoi hiljattain hiipua ja vaihdoin palkan nameihin, jotka ovat toimineet todella hyvin. Ollaan viime aikoina harjoiteltu ahkerasti sivulletuloa/perusasentoa, jossa menestytään vielä melko vaihtelevasti. Ongelmana on se, että Sera tulee usein vinoon, mutta hiljalleen sekin on alkanut karsiutua pois ja tyttö vaikuttaa hoksanneen homman idean.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Paikallaolo ja luoksetulo sujuvat hienosti, makuulla sekä istuessa. Kontakti on näissä vahva. Häiriötekijät kuitenkin vaikuttavat vielä voimakkaasti kaikissa harjoituksissa, hajut ja äänet vievät mielenkiintoa. Joten reilusti lisää harjoittelua erilaisissa paikoissa.

 

Olenkin aiemmin kirjoittanut lenkillä ilmenevästä ohitusongelmasta. Luulen ongelman johtuvan suurimmilta osin nuoren koiran epävarmuudesta ja selvästi iän myötä Sera on tullut koko ajan varmemmaksi ja itsekin hoksannut, ettei kaikkea tarvitse ottaa niin epäluuloisesti. Joissakin tilanteissa reagointi on taas leikki-intoa, riippuen ihan ohitettavasta. 

 

Parin viime viikon aikana ollaan saavutettu huimia edistysaskeleita. Kontakti on vahvistunut paljon ja Sera kuuntelee vastaantulevasta huolimatta mitä sille sanotaan. Aiemmin tyttö menettti täysin korvansa, ja unohti kaiken muun ympärillä olevan. Toistaiseksi kierretään ohitettavat koirat hieman kauempaa ja näin asiat sujuu hienosti. Hiljalleen voisi alkaa kuroa välimatkaa lyhyemmäksi...

 

Tuo ohitus on asia, jossa en aio koskaan luovuttaa. Sen kanssa taistellaan ja painitaan kunnes lenkillä käyttäydytään kunnolla. Se on ihan ehdoton juttu. Mikään ei ole niin raivostuttavaa, kuin lenkillä huonosti käyttäytyvä koira, on se sitten oma tai vastaantuleva. Käytöstavat pitäisi löytyä on sitten pieni tai iso koira!