<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Nyt on sitte juhannus vietetty, ja siitä selvittykin… ainakin melkein Juhannusaaton aamuna huomattiin jotain tavallisesta poikkeavaa: punertavia tippoja lattialla. Kyllä, nyt ne sitten alkoi. Ei se Jaki ihan hakoteillä ollut! Onneksi tuli ostettua housut tuossa edellisellä viikolla, vaikka ei niitä juuri ole käytetty. Vanhempani eivät hyppineet riemusta, kun ilmoitin heidän hoidokin tilanteesta, heillä kun ei ole kokemusta narttukoirista ja niiden juoksuista. Housut annoin mukaan, mutta ei niitä sielläkään kuulemma käytetty. Tyttö ei paljoa tiputtele, ainakaan vielä. Kun isäni haki Seran perjantaina laitettiin housut jalkaan, että auto pysyy siistinä. Ohjeistin ottamaan matot pois lattialta, eikä muita varatoimenpiteitä tarvittu, samoin on toimittu meillä kotona. Lattialta on helppo pyyhkiä satunnaiset tipat.

 

Seran käyttäytymisessä en ole huomannut juurikaan eroa normaaliin. Ainoa merkki, joka saattoi enteillä juoksuja, oli kun Sera putsaili tavallista useammin itseään. Ja juoksujen alettua en ole mitään normaalista poikkeavaa havainnut. Saa nähdä ilmeneekö myöhemmin sitten jotain erikoista juoksukäyttäytymistä.

 

Juhannus vietettiin siis mökillä ja käytiin muutamassa saaressa. Seran juhannus meni lenkkeillessä ja vanhempieni pihalla telmiessä. Vähän pahojakin kerkesi tekemään – kaksi kuoppaa nurmikkoon, mutta tämä sai enemmän naurua aikaan kuin muita tuntemuksia! 

 

 

Lauantai ja sunnuntai meni totaalisesti selvitessä perjantaista, vieläkin tuntuu vähän verottavan!  

 

Mutta mikäs tässä, kun on lomaa, se tästä vielä puuttuisi jos töissä joutuisi kärvistelemään!