En ole päässyt kirjottelemaan vähään aikaan, kun syystä tai toisesta blogi meni jotenkin jumiin. No asia on kuitenkin korjattu. Uudistin tossa ulkoasua vähän pirteemmäksi, vaikken kyllä vieläkään ole ihan tyytyväinen, tavoitteena on löytää joku kivempi, mutta tää saa kelvata siihen asti. Näköjään tänä aikana on mennyt 1000 kävijää rikki! Oho!

Vapun jälkeen ollaan puuhattu kaikenlaista. Esimerkiksi monttuiltu eri kokoonpanoissa: Jopen & Sinin sekä Onnin, Oskun  & Sirpan kanssa. Tuuliakin taisi parilla reissulla olla mukana. Pentukoulussa edelleen vaihtelevalla menestyksellä ollaan reenailtu. Eilen taas käytiin pidemmällä lenkillä ja saatiin Taija seuraksemme.

Sunnuntaina käytiin Tuulian kanssa kattomassa Jyrkille vasta saapunutta berninpaimenkoiran pentua Roopea. VOI HERRANJUMALA MITEN MIKÄÄN VOI OLLA NIIN SULOISTA?! Yhtään liioittelematta, kun näin tuon karvapalleron mulla kihahti vedet silmiin, niin hellyyttävä näky se oli! Harmi kun ei ollut kameraa mukana. Hassu otus, sen karva kun on niin tuuheaa ja pörröistä, niin tulee sellainen palleromainen olemus. Sera jäi autoon odottamaan, se kun tuppaa olemaan niin yli-innokas, niin pieni Roope olisi saattanut säikähtää, vaikkei Sera pahaa tarkoitakkaan.

Meillä on ollut kovan harjoituksen alla nuo ohitukset lenkillä ja huimaa edistystä on tullut. Eilen ohitettiin mm. sauvakävelijät, pyöräilijät ja lastenvaunut mitään mukisematta. Hieno juttu! Koirat tuottaa vielä enemmän päänvaivaa, mutta kyllä siinäkin on tapahtunut kehitystä. Sera kun on niin kamalan innoissaan aina muista koirista ja hinku leikkimään on suunnaton. Mutta hiljaa hyvä tulee, pitää vaan jaksaa olla kärsivällinen.  

Tässä pari otosta monttureissuilta:

Lelun montuilta

...ja Lankamalmilta