Viime kirjoituksesta onkin jo vierähtänyt muutama tovi. On nyt kesällä blogitouhut vähän jääneet, ei juuri ole ollut kiinnostusta kyyhöttää koneella sitä vähää vapaa aikaa, mikä töiltä jää. Vaikka ilmat eivät olekaan suosineet, on puuhaa jos toistakin riittänyt. Seralla alkoi juhannuksena juoksut ja muutama viikko vierähti ilman koirakavereita. Sittemmin ollaan rymytty milloin missäkin ja kenenkin kanssa.
Viime viikolla vietettiin aikaa mökillä. Siellä Sera sai nauttia Nean ja Sofian seurasta - väsymättättömät leikki-ja uimakamut, mikäs sen mukavampaa. Oli kyllä mukavaa, kun Seralla oli leikkiseuraa, hieman erilaista sellaista kuin normaalisti.
Aiemmin Sera ei ole ollut paikalla, kun ihminen on veden varassa ja mietinkin miten tyttö mahtaa suhtautua. Nean mennessä uimaan Sera meni ihan levottomaksi, ravasi laiturilla edestakaisin ja vinkui. Sitten kuului molskis ja Sera ui tuhatta ja sataa Nean luo, kiersi hänet kuin paimentaen Neaa rantaan.
Seuraavana päivänä Nean uidessa en päästänyt Seraa veteen, sillä sen turkki kuivuu niin tavattoman hitaasti, varsinkin kun aurinko ei paista. Joten ihon hyvinvoinnin takia Seran pysyi kuivalla maalla. Ja sekös vasta tytön saikin levottomaksi... Nea oli vedessä ja me Seran kanssa laiturilla. Ensin Sera aloitti vinkumisen ja kiskoi Nean suuntaan. Mitä kauemmas Nea lipui sitä kovempi meteli oli. Ja loppupeleissä vastarannoilla raikui Sera kumea haukku, kun se komensi Neaa takaisin rantaan.
Siinä vaiheessa vastarannan eri puolilta alkoi kuulua kahden koiran haukkua. Siinä ne sitten kommunikoivat keskenään. Nauratti koko tilanne, kun joka puolella kuului haukkua ja meteliä, vielä kun vesi kantaa niin hyvin ääntä.
Viime viikonloppuna käytiin taas toisella mökillä viettämässä kesäpäivää uiden ja aurinkoa palvoen. Sera puljasi vedessä tai riehui rannalla risujen kanssa.
Tässä siis jotain kuulumisia... toivotaan että kirjoitusinspis palaisi syksymmällä. Nyt se on totaalisesti jossain hukassa... ehkä kesälomalla! ;D
Kivaa kesän jatkoa kaikille, jotka tänne vielä eksyvät!
Viime viikolla vietettiin aikaa mökillä. Siellä Sera sai nauttia Nean ja Sofian seurasta - väsymättättömät leikki-ja uimakamut, mikäs sen mukavampaa. Oli kyllä mukavaa, kun Seralla oli leikkiseuraa, hieman erilaista sellaista kuin normaalisti.
Aiemmin Sera ei ole ollut paikalla, kun ihminen on veden varassa ja mietinkin miten tyttö mahtaa suhtautua. Nean mennessä uimaan Sera meni ihan levottomaksi, ravasi laiturilla edestakaisin ja vinkui. Sitten kuului molskis ja Sera ui tuhatta ja sataa Nean luo, kiersi hänet kuin paimentaen Neaa rantaan.
Seuraavana päivänä Nean uidessa en päästänyt Seraa veteen, sillä sen turkki kuivuu niin tavattoman hitaasti, varsinkin kun aurinko ei paista. Joten ihon hyvinvoinnin takia Seran pysyi kuivalla maalla. Ja sekös vasta tytön saikin levottomaksi... Nea oli vedessä ja me Seran kanssa laiturilla. Ensin Sera aloitti vinkumisen ja kiskoi Nean suuntaan. Mitä kauemmas Nea lipui sitä kovempi meteli oli. Ja loppupeleissä vastarannoilla raikui Sera kumea haukku, kun se komensi Neaa takaisin rantaan.
Siinä vaiheessa vastarannan eri puolilta alkoi kuulua kahden koiran haukkua. Siinä ne sitten kommunikoivat keskenään. Nauratti koko tilanne, kun joka puolella kuului haukkua ja meteliä, vielä kun vesi kantaa niin hyvin ääntä.
Sera vs. vaarallinen ja hurja karahka
Tässä siis jotain kuulumisia... toivotaan että kirjoitusinspis palaisi syksymmällä. Nyt se on totaalisesti jossain hukassa... ehkä kesälomalla! ;D
Kivaa kesän jatkoa kaikille, jotka tänne vielä eksyvät!
Kommentit