Masentava sateinen maanantai. Viime viikolta ei tule mitään kummoisia tapahtumia mieleen. Lenkkiä, monttuilua yksin ja seurassa sekä vähän tottistelua. Lauantaina Sera pääsi pitkästä aikaan viettämään laatuaikaa Jakin kanssa.

 

Lauantai-iltana naapurin mäykky Sero tuli meille pariksi tunniksi hoitoon. Sera oli ihan puulla päähän lyöty, kun ihana Sero tepasteli sisälle. Ei meinannut millään jättää rauhaan ja haastoi koko ajan leikkiin, kun Sero yritti rauhassa tutustua paikkoihin ja nuuskia nurkkia.  Suhteellisen rauhallisesti olivat, mitä nyt vähän eteisen matto meni ryttyyn… Riekkuvat ja painivat siinä aikansa, kunnes simahtivat molemmat. Seralla on erikoinen suhde Seroon. Sero on ensimmäisiä koiria, joiden kanssa Sera oli tekemisissä ja tyttö selvästi kunnioittaa mäykkypoikaa. Sera antaa Seron riekkua ja roikkua hampaillaan karvoissaan ja jaloissa hermostumatta lainkaan. Tyypillinen tilanne on se, että Sero makaa maassa ja "järsii" Seran jalkoja ja Sera innoissan hyppii sen ympärillä. Sero sai ottaa huoletta Seran luita ja leluja korista. Sera vain katseli häntä heiluen vieressä kun Sero mutusteli Seran possunkorvajämiä tyytyväisenä. Usein Sera kuitenkin pomottaa pienempiään yms, mutta tämä poika saa selvästi erikoiskohtelua!

 

Sero

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

 

 

 

 

Äsken kävin katsomassa linkin, jota Lotta suositteli minulle. Hymyssä suin tuijottelin vanhaa Ylen videopätkää  "Uskolliset ruskeat silmät". Upeita saksanpaimenkoiria. Vähän tulee haikeakin olo, kun miettii rodun nykyistä tilaa. Mutta suosittelen katsomaan.

 

Eilen 7.10. tuli Serpulla täyteen 11 kuukautta. Alkaa isot bileet uhkaavasti lähestyä. Huiui.